Allegran vaalipaneeli 14.4. ’Työ, sen tekijät ja hyvä elämä’

Työllisyys, Yrittäjyys

Allegra Lab Helsinki järjestää kolmen keskustelutilaisuuden sarjan, jossa käsitellään kevään eduskuntavaaleissa esillä olevia teemoja. Jokaisessa keskustelussa on läsnä sekä eduskuntavaaliehdokkaita että muita yhteiskunnallisia asiantuntijatahoja. Toinen keskusteluista järjestettiin Allegra Lab Helsingin tiloissa Punavuoressa tiistaina 14.4. Kuulijoita oli kokoontunut huoneen täydeltä kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheesta ‘Työ, sen tekijät ja hyvä elämä’.

Panelistit:

  • Nicholas Anderson (RKP)
  • Prof. Göte Nyman (Helsingin yliopiston psykologian professori)
  • Fatbardhe Hetemaj (Kok.)
  • Prof. Heikki Patomäki (Vas.)
  • Riikka Suominen (Huili-lehden päätoimittaja)

 

Paneelin aihe ‘Työ, sen tekijät ja hyvä elämä’ ei jättänyt ketään kylmäksi ja keskustelu kirvoitti myös yleisöstä useita paneutuneita kommentteja. Paneelin puheenjohtaja Miia Halme-Tuomisaari piti huolta siitä, että panelistit joutuivat jälleen pohtimaan mielipiteidensä taustoja ja vaikutuksia tyhjän sanahelinän sijaan. Keskeisimmiksi puheenaiheiksi nousivatkin työn arvoon ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin liittyvät kysymykset kuten mitä on se työ mistä poliittisessa keskustelussa puhutaan, millaiset arvot sitä määrittelee ja mitkä seikat siihen vaikuttavat.

Keskustelu aloitettiin Suomen Yrittäjien Mika Tuuliaisen lähettämillä terveisillä yrittäjien näkökulmasta Suomen tämänhetkiseen työelämään. Suomen Yrittäjien selvitysten mukaan Suomen Yrittäjien 270 000 jäsenyrityksestä uusia työntekijöitä palkkaavien yritysten määrä on romahtanut viimeisen 10 vuoden aikana . Hänen mukaansa epätyypilliset työsuhteet ja (pien)yritysten välinen yhteistyö on sen sijaan lisääntyneet – toisin sanoen yhä enemmän yritykset ulkoistavat tehtäviään muille yrityksille kuin palkkaavat uusia työntekijöitä hoitamaan näitä tehtäviä.

 

Yrittäjän eetoksen aika

 

“Elämme aikaa, jolloin on voimakas yrittäjyyden eetos – yrittäjä on sankari! “ – Riikka Suominen (Huili-lehti)

Keskustelussa tuli illan aikana usein esille se, että varsinkin mitä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan tulee, uusien työntekijöiden palkkaaminen oli useimpien panelistien mielestä jopa kohtuuttoman vaikeaa ja kallista. Suomalainen yritysilmapiiri koettiin raskaaksi ja huonosti innovatiivisuuteen kannattavaksi – samaan aikaan kuitenkin yhä useampaa työtöntä kehotetaan perustamaan yritys ja siirtymään ns. “pakkoyrittäjäksi”.

Kokoomuksen Fatbardhe Hetemaj toi esiin myös pienyrittäjien sosiaaliturvan ongelmat , joka ei millään tavoin vastaa palkansaajan sosiaaliturvaa ja on muutenkin kohtuuttoman byrokraattinen prosessi. Sen sijaan hän kiittää verohallintoa, joka on muuttanut käsittelytapojaan yksinkertaisemmiksi ja käyttäjäystävällisemmiksi.

Vasemmistoliiton ehdokkaan professori Heikki Patomäen mielestä taas pienyrittäjyyden ongelma on ennen kaikkea siinä tavassa, jolla se prekarisoi ihmisiä asemaan, jossa heidän yhteiskunnallinen asemansa on uhattuna. Sen sijaan, että yhteiskunnassa panostettaisiin yrittäjyyteen, jonka tarkoituksena on todella tuottaa uusia innovaatioita ja työpaikkoja työttömiä pakotetaan markkinoimaan omaa osaamistaan yrittäjinä. Hänen mukaansa kaikki puolueet Vasemmistoliittoa lukuunottamatta ovat hyväksyneet, että työttömyys on pysyvä ongelma, eivätkä edes yritä tehdä ns. rakenteelliselle työttömyydelle mitään.

 

Mitä on työ? – työelämän tulevaisuudesta

 

“Työtä on se, että tuo lisäarvoa tähän maailmaan – mutta sen täytyy olla niin tuottavaa toimintaa, että voimme maksaa muille kulttuurista ja tieteestä” – Nicholas Anderson (RKP)

 

“Työ on sitä, että otan vastuun jonkun toisen tarpeista ja yritän hoitaa sen mahdollisimman hyvin.” – prof. Göte Nyman

Myös työn sisältö ja mielekkyys sekä työelämän monet vaatimukset nousivat keskustelun aiheiksi. Siinä missä yliopistoprofessorit Patomäki ja Nyman korostivat työn sisällön ja autenttisuuden motivoivaa vaikutusta, työajan ja tehokkuuden mittaaminen nostattivat kysymyksiä panelisteissa. Huili-lehden päätoimittaja Riikka Suominen korostikin sitä, että yhä useammassa työssä ei ole oikeastaan väliä sillä, onko työntekijä työpaikallaan 15 minuuttia pidempään sillä työaika mittaa lähinnä vain työssä vietettyä aikaa.

“En halua olla klassinen kivi, joka sammaloituu vaan pitää olla avoin ja oppia uutta” – Fatbardhe Hetemaj (kok.)

 

“En tiedä mitä tulevaisuuden työ on, mutta koulutus on avain siihen” – prof. Göte Nyman

 

Mistä sitten puhutaan kun puhutaan pakosta ja pakkoyrittäjyydestä?

 

“Yrityksen näkökulmasta työntekijöiden pitäisi ottaa vastuuta yrityksestä, mutta kulkeeko valta ja vastuu käsi kädessä? Saavatko he osuuden yrityksestä?” – Heikki Patomäki (Vas.)

Yleisöstä nousi naseva kommentti siitä, miten yksin toimiva pienyrittäjä lopulta harvoin joutuu kärsimään näistä pakottavista rakenteista – ainakaan jos ei ole palkkaamassa lisätyövoimaa. Vaikka kokoomuksen Hetemaj  ei kannatakaan pakkoyrittäjyydestä puhumista siinä mielessä, mistä siitä usein puhutaan, myös hän on sitä mieltä, että yritykset tarvitsee toimiakseen hyvän toimintaympäristön ja raamit, joihin poliitikot taas  pystyvät vaikuttamaan.

Patomäki taas huomautti, että loppupeleissä pienyritysten rooli valtiontaloudessa on varsin marginaalinen, sillä omaisuudella on tendenssi kasautua tietyille jo ennestään omaisuutta kartuttaneille tahoille. Mikä siis on työntekijän ja toisaalta työnantajan rooli tässä kaikessa?

Anderson toi esiin sen, että esimerkiksi maahanmuuttajien koulutusta ei tarpeeksi hyödynnetä heidän kotouttamisessaan – kaikille siis löytyisi hänen mukaansa työpaikka  uudelleenkoulutuksen avulla. Yleisöstä kuitenkin huomautettiin, että koulutuskin on vain mahdollisuus parempaan työllistymiseen, ei missään tapauksessa lupaus siitä.

 

Onko downshiftaaminen vastuutonta?

 

“Yksinäisyys on suomen suurin ongelma”   – Fatbardhe Hetemaj (Kok.)

 

“Tulevaisuudessa pitäisi myös olla työtä ja vaurautta – mutta millä resursseilla?”-– Riikka Suominen

Keskustelun puheenjohtaja Miia Halme-Tuomisaari huomautti, että yhteiskunnassa on alettu kyllästyä optimoivaan ihmiskuvaan. Samaan aikaan yleisöstä kommentointiin työelämän tuomia haasteita etenkin työttömyyden näkökulmasta ja pohdittiin sitä, miten  ja millä ehdoilla työtä ollaan valmiita ottamaan vastaan – vai ollaanko ollenkaan.

Samaa mieltä oltiin niin panelistien kuin yleisönkin puolella, että työllisyyden kannustinloukkuihin tulisi kiinnittää huomiota. Kuitenkaan työn arvoa sinänsä ei panelistien taholla juuri kyseenalaistettu, vaan yhtä mieltä oltiin siitä, että monenlaiset työkokemukset voivat olla antoisia ja antaa elämään tärkeää sisältöä.

 

“Samalla kun rakennetaan henkistä pääomaa niin on mahdollista tehdä kestäviä asioita tuottavasti “ – prof. Göte Nyman

 

“Toivon, että jatkossa saataisiin työelämiin enemmän feminismiä ja  naistenkin työelämä paremmin resurssoitua” – Fatbardhe Hetemaj (Kok.)

 

“Rakenteet on todellisia ja niillä on vaikutuksia – kysymys on siitä halutaanko niitä muuttaa vai ei. Rakenteet ei ole todellisuuden ulkopuolella vaan osa sitä” – Heikki Patomäki (Vas.)

 

 

 

Mainokset

Ihmisoikeuksista yritysmaailmassa

Eettinen kauppa, Suuryritykset, Yrittäjyys

”–ihmisoikeuksien toteutumisen mittaamiselle ei ole olemassa ‘ihmisoikeusmittaria’, joka piiputtaa punaisella kun ihmisoikeudet ovat heikossa tilassa.”
Merja Pentikäinen

Tänään ”Suuryritykset: uhka vai mahdollisuus?”-tilaisuuteen keskustelemaan saapuu myös Merja Pentikäinen (OTT, tutkija, yrittäjä), jolla on vankkaa kokemusta ihmisoikeuskysymysten kentältä. Hän on paikalla keskustelemassa aiheestamme vastuullisen yritystoiminnan näkökulmasta. Lisää keskustelun pohjaksi voit lukea Merjan blogista. Nähdään tänään osoitteessa Punavuorenkatu 1 klo 17.00!

Hyvä paha TTIP

Suuryritykset, TTIP, Yrittäjyys

Energia-alan yhteistyö puolestaan hyödyttäisi EU-maita, kun ne voisivat lisätä kaasun tuontia USA:sta, sanoo SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto.

8.4. keskustelemme Suomen suuryritysten tulevaisuudesta. Yksi merkittävimmistä yritysten tulevaisuuteen vaikuttavista yksittäisistä tekijöistä on EU:n ja Yhdysvaltojen välille ehdotettu kauppasopimus Transatlantic Trade and Investment Partnership eli TTIP. Kovia argumentteja on noussut sekä sopimuksen puolesta että vastaan, ja keskiviikon vaalikeskustelussa erittelemmekin näitä eduskuntavaaliehdokkaiden ja asiantuntijatahojen voimin.

Keskustelun pohjalle voi lukea esimerkiksi SAK:n sivuilla julkaistun tiedotteen, jossa esitellään joitain näkökulmia aiheeseen. Keskiviikkona saapuu keskustelemaan SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto, joten saanemme kuulla lisää mielenkiintoisia ajatuksia TTIP:stä ja Suomen yritysten tulevaisuudesta.